Hybridijärjestelmä

JÄTEVESIVAIHDIN ENERGIATEHOKKAAN RAKENNUKSEN LÄHTÖKOHTANA

Energiakulutus vs. energiakustannus

Yleensä ajatellaan, että uudisrakennus on hyvin rakennettu, kun se täyttää nykyaikaiset rakennusmääräykset. Rakennusmääräykset ovat kuitenkin vain minimivaatimuksia, joiden avulla varmistetaan toimiva rakennus suunnittelun ja rakentamisen osalta. Rakennuksen energian kulutus voi silti olla laskennallisia rakentamismääräyksiä suurempaa johtuen rakennuksen geometriasta ja arkkitehtuurista. Rakennuksen ulkovaipan suhde lattiapinta-alaan on merkittävä tekijä energiakulutuksen muodostumisessa, mutta myös tekniset ratkaisut sekä käyttöveden kulutus ja sen lämmittämisen vaikutus voivat olla jopa yli puolet rakennuksen kokonaisenergiakulutuksesta.

Energiakulutusta ei kuitenkaan pidä sekoittaa energiakustannuksiin, joihin voidaan vaikuttaa merkittävästi lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän valinnalla. Perinteinen kaukolämpö on saanut rinnalleen etenevässä määrin erilaisia lämmöntalteenotto- ja lämpöpumppuratkaisuja, joilla rakennusten lämmityskustannuksia voidaan alentaa verrattuna perinteiseen kaukolämpöön. Tämä kustannusero muodostuu rakennuskohtaisten lämmön talteenotto- ja lämpöpumppujärjestelmien kehityksestä sekä kaukolämmön ja sähkön hinnan välisestä hintaeroista. Yleisesti trendi näyttää menevän suuntaan, jossa myös rakennusten lämmitys sähköistyy tulevaisuudessa aivan kuten liikennekin.

Kaukolämpö- tai maalämpöjärjestelmät eivät ole markkinoiden parhaat lämmitysratkaisut

Usein lämmitysjärjestelmien välinen kilpailu keskittyy vain kaukolämmön ja maalämmön välille. Itsessään kumpikaan ratkaisu ei ole hyötysuhteeltaan paras markkinoilla oleva lämmitysratkaisu. Kaukolämmön ongelma kohdistuu kalliimpaan käytönaikaisiin kustannuksiin ja ailahtelevaan hintamonopoliin, kun taas maalämpö on investointikustannuksiltaan moninkertainen kaukolämpöön verrattuna ja sen hyötysuhde on melko heikko kuuman käyttöveden tuotossa. Pitää siis löytää tuoteratkaisu, joka poistaa molempien päälämmitysjärjestelmien heikkoudet. Eräänä ratkaisuna on pidetty mm. poistoilman lämmön talteenottoa tai aurinkoenergian hyödyntämistä. Näiden osalta ongelmat kohdistuvat kuitenkin usein rakennusten julkisivuihin, eritoten kattopintoihin, joihin ei kaavamääräysten perusteella saada lisätä rakennuksen ulkonäköön vaikuttavia taloteknisiä järjestelmiä.

Jäteveden lämmön talteenotto hyödyttää lähes kaikkia rakennuksia ja lämmitysjärjestelmiä

Yleisesti jo tiedetään että hybridijärjestelmät ovat hyötysuhteiltaan markkinoiden parhaita lämmitys- ja viilennysratkaisuja rakennuksiin, pitäisi vain löytää puuttuva pala, joka hyödyttää niin kaukolämpö- kuin maalämpöjärjestelmääkin niiden puutteissa ilman kaavarajoitteita. Tuotteistettujen ratkaisujen puuttuminen on aiemmin ollut ongelma, mutta nyt Ecohybridi-järjestelmä vastaa tuomalla puuttuvan palan tähän yhtälöön – jäteveden lämmön talteenotolla. Jäteveden lämmön talteenotto soveltuu niin kaukolämpö- kuin maalämpöjärjestelmienkin toiminnan tehostamiseen. Jäteveden lämmön talteenotto ei myöskään muokkaa rakennusten julkisivua tai kattopintaa, joten sillä ei myöskään ole kaavarajoitteita osallaan. Jäteveden lämmön talteenotto sopii itsenäisenä järjestelmänä tai osakomponenttina isoihin yli 20 asunnon kerrostaloihin, hotelleihin, uimahalleihin, sairaaloihin tai teollisuuslaitoksiin pois lukien omakotitalot ja pienet rivitalot.

Jäteveden lämmön talteenotto ei kuitenkaan rajoita muiden lämmön talteenottoratkaisujen mm. poistoilman lto:n yhdistämistä samaan lämmöntuottojärjestelmään. Itse asiassa hyötysuhteeltaan paras järjestelmä saadaan, kun yhdistetään jäteveden ja poistoilman lämmön talteenotto samaan lämpöpumppuun kaukolämmön tai maalämmön rinnalle. Pelkästään jäteveden ja poistoilman lämmön talteenotto voi vähentää päälämmitysjärjestelmän kulutusta jopa 80 prosenttia. Jäljelle jäävän suhteellisen suuren kaukolämmön liittymä- ja tehomaksujen johdosta tulee harkittavaksi myös kaukolämmön vaihtaminen pieneen määrään maalämpökaivoja tai rakennuksen alle sijoitettavia energiapaaluja, jotka kytketään samaan lämpöpumppujärjestelmään jäteveden lto-vaihtimen rinnalle. Näin voidaan korvata koko kaukolämpö- ja kaukokylmä liittymä hybridijärjestelmällä.

Jäteveden lämmön talteenottovaihdin (jäteveden lto-vaihdin) riittää isoihinkin kohteisiin

Jäteveden lto-vaihdin tai useampi lto-vaihdin sijoitetaan yleensä rakennuksen pohjakerrokseen kohtaan, jossa rakennuksen viemärilinjat yhtyvät joko rakennuksen sisällä tai ulkona. Paras sijoituspaikka on rakennuksen tekninen tila, jossa myös muu lämmitysjärjestelmä sijaitsee. Sijoituspaikka voi siis olla myös teknisen tilan ulkopuolella eri puolella rakennusta. Yleensä jäteveden lto-sijoitetaan rakennuksen sisätiloihin, jolla vältetään jäteveden jäätyminen vaihtimen sisällä talviaikaan. Poikkeustapauksissa jäteveden lto-vaihdin voidaan sijoittaa kylmiin ulkotiloihin, mutta tällöin se vaatii varalämmityksen ja ulkosuojan ympärilleen.